Koska tekoäly korvaa manuaalisen koodaamisen?

Räätäli on vanha ja arvostettu ammatti. Ja kuten tiedetään, ennen vaateteollisuuden syntyä, eli ennen 1900-lukua, räätälit tekivät vaatteet ja asusteet sen ajan ihmisille. Kun Isaac Singer esitteli ompelukoneen 1851, tilanne alkoi pikkuhiljaa muuttua ja räätäleiden määrä väheni, ja yhä suurempi osa vaatteista ja vaatteiden korjauksista tehtiin ompelukoneella.

Saatat ihmetellä, mitä yhteistä on tietokonetta käyttävällä koodarilla ja räätälillä. Tilanne on kuitenkin hyvin paljon samanlainen. Nimittäin koodarin ammatti on hyvin pitkälle käsityötä edelleen. Asiakas saattaa kävellä räätälin luokse pyytämään mittatilaustyönä tehtyä pukua. Räätäli suunnittelee ja toteuttaa tämän.

Vastaavasti koodarin ollessa kyseessä lähdetään joko tyhjästä tilanteesta ja rakennetaan ohjelma asiakkaan vaatimusten mukaan, tai kuten hyvin useasti nykyään, otetaan jonkin vanha ohjelma, jota 'parsitaan', jotta se toimisi uudemmissa järjestelmissä, kuten esimerkiksi mobiilissa.

Koodarin tilanne on myös hyvin pitkälle samanlainen kuin räätälillä ennen ompelukoneen kehittämistä. Työtä ei voi tehdä massatyönä, vaan se vaatii ja sitoo edelleen paljon työvoimaa - koodareita.

Tulevaisuus näyttää, johtaako kehitys tällaisen ompelukoneen kehittämiseen koodarille, että ohjelmia saadaan tuotettua huomattavan nopeasti ja eri tarpeisiin. Esiasteita tällaisesta on jo olemassa, kuten esimerkiksi pelimoottorit, joilla pelejä voidaan tehdä nopeasti.

Koodaaminen on käsityötä vielä pitkään

Ehkä tulevaisuudessa tekoäly koodaa sovelluksia pyynnöstä, mutta sellaiseen tekoälyyn, joka koodaa pyynnöstä ja intuitiivisesti ihmisen kaltaisella, hahmojen tunnistukseen ja yhdistämiseen ja uuteen asiaan yhdistävällä tekoälyllä, on nykytietämyksen mukaan ainakin kymmenien vuosien matka.

Tämä johtuu siitä, että tietokone on oikeastaan vain tiedon siirtelijä, eli se lukee listaa ja tekee siinä käsketyt asiat, jotka ovat vain asioiden hakemista muistista ja kopiointia takaisin muistiin. Emme vielä osaa kirjoittaa ihmisen kognitiivista prosessia tällaiseksi algoritmiseksi prosessiksi, ja niin kauan kuin tämä on vallitseva asian tila, tilanne ei muutu. Tämä takaa sen, että koodarilla on töitä vielä useaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Olemme Metropoliassa AMKoodari-hankkeessa tutustuttaneet tätä kirjoittaessa yli 3200 ihmistä koodarin maailmaan ja ohjelmointiin. Aivan kuten räätälin ammatissa, keskeistä on suuri käytännön harjoittelu ja käsin tekeminen. Hanke jatkuu vielä ensi vuoden loppuun.

Ja vaikka meistä kaikista ei tule koodareita, on jo yleissivistävää tietää, miten tämä ympärillämme oleva tietotekniikka rakentuu käytännön käsityönä.

Kirjoittaja

Janne Salonen
Osaamisaluepäällikkö, ICT ja tuotantotalous
Metropolia Ammattikorkeakoulu